Solistiseitsikko Imperial

Solistiseitsikko Imperial on suomalainen vaskiyhtye, jonka pyrkimyksenä on kunnioittaa ja elävöittää vanhoja suomalaisia seitsikkosoiton perinteitä ja samalla myös viedä perinteinen seitsikkosoitto taiteellisesti mahdollisimman korkealle tasolle. Seitsikon jäsenet edustavat kaikki instrumenttiensa parhaimmistoa maassamme. Yhtyeen esikuva on Radion sinfoniaorkesterin perinteikäs Solistiseitsikko Imperial, joka oli tuttu vuosikymmenten ajan kaikille radion kuuntelijoille. Solistiseitsikko Imperialin ohjelmisto koostuu klassisista seitsikkoteoksista sekä laadukkaista sovituksista yhtyeelle. Seitsikko esittää aktiivisesti myös uutta vaskiseitsikkomusiikkia sekä tilaa uusia sävellyksiä kokoonpanolle. Yhtyeen debyyttilevy Punaiset ja valkoiset laulut sisältää mielenkiintoisen koosteen alkuperäisiä, n. 100-vuotta vanhoja, sekä aivan uusia seitsikkosovituksia näistä perinteisistä teoksista.

Solistiseitsikko Imperial
Jouko Harjanne, Es-kornetti
Jorma Rautakoski, B-kornetti
Miikka Saarinen, B-kornetti
Tommi Hyytinen, alttotorvi
Sami Ruusuvuori, tenoritorvi
Matts Remell, baritonitorvi
Harri Lidsle, tuuba

Suomalainen vaskiseitsikko – jotain ainutlaatuista Suomesta

Vaskiseitsikko on maailman suomalaisin soitinkokoonpano, joka vakiintui muotoonsa teollistumisen kauden uutena ilmiönä 1800-luvun lopulla. Tuolloin saksalaiset ja böömiläiset soitinrakentajat olivat kehittäneet vaskipuhaltimiin venttiilikoneiston, joka mahdollisti asteikkojen ja sitä kautta kaikenlaisen musiikin esittämisen. Syntyi uusi muotivillitys, torvisoittokunnat. Pietarin hoviinkin syntyivät keisarilliset torvisoittokunnat, ja pian uusi muoti levisi koko silloiseen Venäjän valtakuntaan. Suomalainen torviseitsikkokokoonpano kehitettiin Kaartin soittokunnassa, kapellimestari Adolf Leanderin johdolla 1880-luvulla. Alkuperäiseen torviseitsikkoon kuuluvat Es-kornetti, kaksi B-kornettia, Es-alttotorvi, B-tenoritorvi, B-baritonitorvi (euphonium) sekä Es-tuuba. Seitsikon koko soittimisto kuuluu kartiotorvien vaskiperheeseen, ja tästä syntyy sen omaperäinen, lämmin sointiväri. 1900-luvun vaihde oli seitsikkojen kulta-aikaa ja kaikki merkittävät suomalaiset säveltäjät kirjoittivat musiikkia myös torviseitsikolle. Muun muassa Jean Sibelius sävelsi seitsemän teosta seitsikolle. Asian harrastuneisuus oli laajaa, ja esimerkiksi miltei kaikilla tehtailla, sahoilla ja palokunnilla oli oma seitsikkonsa.

Teksti: Lassi Ikäheimo